Kyläsuunnitelma 2022-2026

Kärkihankkeet 2022-2026

Kyläyhdistys edistää asukkaiden hyvinvointia ja viihtyisyyttä tukemalla asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia lähipalveluiden toimivuuteen ja asuinympäristön kehittämiseen. Kyläyhdistys tukee omalta osaltaan asukkaiden yhteisöllisyyttä.

Noormarkun ja Finpyyn alueen kehittäminen ja edistäminen

1. Noormarkun lähipalveluiden toimintaedellytysten edistäminen sekä toiminnan kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa

Toimenpiteet:

- Asukkaiden palautteen välittäminen eteenpäin palveluiden järjestäjille

2. Elinkeinopolitiikan tukeminen

Toimenpiteet:

- Yhteistyö yrittäjäyhdistysten ja kaupungin elinkeinotoimen kanssa

3. Alueentoiminnan aktivoiminen Noormarkun alueen kehittämiseksi

Toimenpiteet:

- Hankemahdollisuuksien selvittäminen ja -suunnitteluun osallistuminen

4. Kaupungin aktiivinen maapolitiikka

- Toimenpiteet: kaupungin tonttimaan ostaminen ja kaavoitus

5. Osallistuminen paikallisiin tapahtumiin, kansalaisten keskustelutilaisuuksiin ja foorumeihin

Toimenpiteet:

- Osallistuminen vakiintuneiden tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisiin ja niihin osallistumiseen

6. Kevyenliikenteen väylän rakentaminen Finpyystä Ruosniemeen

Toimenpiteet:

• asian aktiivinen ajaminen valtuuston budjetin kautta

7. Kirkkokallion edelleen kehittäminen

Toimenpiteet:

• 18 väyläisen frisbeegolfradan rakentaminen kaupungin toimena

8. Turvallisuuden parantaminen

Toimenpiteet:

• viranomaisten turvallisuusvalistukset, 3. sektorin ja vapaaehtoisten harjoitukset

Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys

Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys on rekisteröity vuonna 2012. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää toiminta-aluettaan, edistää asukkaiden yhteistyötä ja viihtyvyyttä sekä vaalia kulttuuriperintöä. Yhdistys tekee yhteistyötä yhdistyksen toiminta-alueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Yhdistyksen toimialue on Noormarkun ja Finpyyn kylien alue lukuun ottamatta aluetta Kankaan koululta Poikeljärvelle.

Kyläsuunnitelma tarvitaan ohjaamaan kylän kehittämistä. Se on kyläläisten yhteinen julkilausuma omasta kylästä; sen tarpeista ja tavoitteista. Noormarkku-Finpyyn kyläsuunnitelmassa luodaan katsaus kylän historiaan ja nykypäivään ja näiden pohjalta listataan toimenpiteitä ja suuntaviivoja vuosille 2022-2026. Lähitulevaisuuden tärkein tavoite on asukkaiden aktivointi ja innostaminen alueen kehittämistyöhön. Alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi keskeisiä ovat yhteisvoimin laaditut viralliset aloitteet ja kannanotot. Lisäksi ideoiden toteuttamiseksi välttämätöntä on hyvä yhteishenki. Yhdessä olemme enemmän!

Nyt valmistunut kyläsuunnitelma on suunnittelutyöhön osallistuneiden kyläläisten yhteinen näkemys Noormarkku-Finpyyn alueen kehittämisestä. Kehittämisideat on kirjattu 4.11.2021 pidetyn Noormarkku-Finpyyn tulevaisuusillan keskustelujen pohjalta. Kyläsuunnitelman kokoamisesta on vastannut Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry. Kyläsuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan aina tarvittaessa ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain Noormarkun-Finpyyn kyläyhdistys ry:n hallituksen kokouksissa. Kaikilla kyläläisillä on mahdollisuus jättää kyläyhdistyksen hallituksen jäsenille kehittämisehdotuksiaan, jotka käsitellään hallituksen kokouksissa.

Katsaus Noormarkku-Finpyyn kylän historiaan

"Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan" (Adolf Ernroth)

Noormarkun alueella on kuljettu jo kivikaudella runsaiden riista- ja kalavarantojen vuoksi. Varhaisin merkintä Noormarkku-nimellä on vuodelta 1400. Kainun (nyk. Finpyy) kylä mainitaan historian asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1473. Vanhimmat talot ovat Krevun ja Uoti. Kylän nimi muuttui Finpyyksi 1500-1600 luvun taitteessa paikkakunnalle muuttaneiden ruotsinkielisten mukaan.

Kylän kukoistus alkoi 1700-luvulla, jolloin rakennettiin ensimmäiset sahamyllyt. Ensimmäinen saha rakennettiin vuonna 1747 Vanhansahankoskeen ja toinen kuusi vuotta myöhemmin Makkarakoskeen. Maaherra, everstiluutnantti ja kenraaliadjutantti Carl Constantin de Carnall perusti Säteritilalleen rautatehtaan vuosina 1805-06. Vuonna 1870 sahat ja pruuki siirtyivät Antti Ahlströmin omistukseen ja vuonna 1907 perustettiin A. Ahlström osakeyhtiö. Vanha ruukkimiljöö, pääkonttori, Havulinna, Isotalo ja Villa Mairea ovat edelleen suvun kotipaikka.

Kauppaneuvoksetar Eva Ahlström perusti vuonna 1902 yhtiön vanhoja työläisiä varten Turvakodin, jossa myöhemmin toimi Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntainliiton hallinto. Lars Sonckin suunnittelema Eva Ahlströmin sairaala otettiin käyttöön vuonna 1912. Noormarkun historiassa näkyy monin tavoin Ahlströmin suvun kädenjälki. Antti Ahlström rakennutti esimerkiksi kylän ensimmäisen koulun Simulan taloon vuonna 1873. Nykyinen Noormarkun yhtenäiskoulu eli Finpyyn koulu aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan 1950-luvun alussa.

Artekin kautta Noormarkulla on paikka suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin historiassa. Vuonna 1935 noormarkkulainen Maire Gullichsen (os. Ahlström) perusti yhdessä Alvar ja Aino Aallon ja Nils-Gustav Hahlin kanssa Artekin. Vuosina 1938-39 Ahlströmin suvun maille valmistui Alvar Aallon suunnittelema Maire ja Harry Gullichsenin yksityiskoti, Villa Mairea, joka on tänä päivänä tunnettu esimerkki Aallon funktionalisesta arkkitehtuurista. 1950 Maire Gullichsen valittiin Artekin taiteelliseksi johtajaksi.

Osa varhaisesta asutuksesta on säilynyt nykypolville asti. Kestikievarina aikoinaan tunnetuksi tullut Juhani ja Liisa Ekqvistin talo sekä pihapiiri elävät nykypäivää historiasta ammentamalla. Pihapiirissä toteutetaan taidenäyttelyjä ja pienimuotoisia konsertteja.

Noormarkun ja Finpyyn kylät tänään

Noormarkun ja Finpyyn kylät ovat tänä päivänä osa Porin kaupunkia, sillä Noormarkun kunta liittyi Poriin vuonna 2010. Entisenä kuntakeskuksena Finpyyn kylällä on entinen virastotalo, jossa toimii nykyään kirjasto. Finpyyn ja Noormarkun kylät sijaitsevat Noormarkunjoen varrella ja kyliä halkoo Porista Parkanoon johtava valtatie 23.

Liikenneyhteydet Poriin ja lähikuntiin ovat hyvät. Matkaa Porin keskustaan on n. 15 kilometriä ja paikallisliikenne toimii Noormarkun ja Porin välillä melko hyvin. Lentokettä on n. 20 kilometrin etäisyydellä. Noormarkun ja Söörmarkun välille on rakennettu vuonna 2020 kevyen liikenteen väylä - Lotan etappi, joka johtaa Poriin asti. Noormarkun ja Finpyyn kylillä on kolme elintarvikekauppaa ja yksi rautakauppa ja alueella toimii noin 200 eri alojen yritystä.

Finpyyn keskustassa sijaitsee Noormarkun yhtenäiskoulu, kirjasto, urheilutalo, urheilukenttä ja yleinen uimaranta. Niin sisä- kuin ulkoliikuntamahdollisuudetkin ovat kylillä hyvät. Kesäaikaan Noormarkun ja Finpyyn kylät vilkastuvat matkailijoista, joita kiinnostaa erityisesti ruukkimiljöö ja Alvar Aallon arkkitehtuuri (Villa Mairea).

Terveyskeskus ja sairaala sijaitsevat Hakalanvainion alueella. Vanha sairaala toimii nykyään vanhusten päivätoimintakeskuksena. Vanhusten palvelutalo valmistui muutama vuosi sitten. Aiemmin rakennettiin vanhustentalo terveyskeskuksen yhteyteen. Lisäksi palvelutalon välittömässä läheisyydessä on useita vanhusten rivitaloja, joiden asukkaat voivat käyttää palvelutalon palvelutarjontaa. Kylällä toimii myös erityisryhmille tarkoitettu hoivakoti. Muutaman kilometrin päässä kylältä toimii yksityinen vanhusten hoitokoti. Lasten päivähoito on myös hyvin hoidettu. Kunnallisten perhepäivähoitajien lisäksi kylällä on kaksi päiväkotia. Seurakunnan lastentalolla järjestetään aktiivista lapsille päivätoimintaa.

 Noormarkun ja Finpyyn alueella toimii kaksi koulua, Noormarkun yhtenäiskoulu ja Kankaan koulu.

Suurin osa nuorista saa jatko-opintopaikan Porin toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista tai lukiosta. Toisen asteen ammatillisia opintoja suoritetaan myös Kankaanpäässä sekä Harjavallassa terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Myös Pomarkun lukio on suosittu opiskelupaikka. Korkeakouluopintoja on mahdollista suorittaa Satakunnan Ammattikorkeakoulussa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Porin yliopistokeskuksessa. Kaiken kaikkiaan mahdollisuudet jatko-opintoihin ovat Porin seudulla erittäin hyvät.

VAHVUUDET

• terve ikärakenne
• hyväpohjaisia tontteja tarjolla
• aktiiviset yrittäjät ja yhdistykset
• hyvät päiväkodit ja koulut
• kaunis luonto
• monipuolista kulttuuritoimintaa
• hyvät urheilumahdollisuudet
• Porin keskustan läheisyys (sopiva työssäkäynti- ja asiointietäisyys)

HEIKKOUDET

• yhteisöllisyyden vähyys
• yhteistyössä eri seurojen ja yhdistysten välillä parantamisen varaa
• yleisesti tiedottamisen vähyys
• kaupungin omaisuuden korjaaminen ja ylläpitäminen

MAHDOLLISUUDET

• matkailun kehittäminen
• asukasmarkkinoinnilla lisää asukkaita
• kylätiedottamisen tehostaminen ja sähköinen palveluhakemisto
• kylätalkkari
• kyläyhdistyksen ja alueen toiminnan kehittäminen
• yhteisen alueellisen yhteyshenkilön nimeäminen
• viestinnän kehittäminen
• yhteisöllisyyden kehittäminen

UHAT

• kyläläisten oma aktiivisuus on heikkoa ja tukeudutaan liikaa kaupungin päätöksentekoon
• peruspalveluiden muutoksen vaikutus?
• kylän yhteisiin tapahtumiin ja hankkeisiin ei riitä tarpeeksi osallistujia eikä mielenkiintoa

Väestörakenne:

Finpyyn alueella asuu noin 1018 henkilöä ja koko Noormarkun entisen kunnan alueella 5759 henkilöä.

TAULUKKO

Väestön ikärakenne on terveellä pohjalla, sillä kylään muuttaa jatkuvasti nuoria lapsiperheitä. Kyliin muuttaa nuoria lapsiperheitä. Kaavoitettuja, kohtuuhintaisia ja isohkojakin omakotitalotontteja on hyvin saatavilla. Vuokra-asuntojakin on saatavilla.

Kulttuuri ja aktiviteetit

Kuvataide ja käsityö

Noormarkun taide- ja kulttuuriyhdistys MyllyKONSTi ry. järjestää maalaus- ja piirustustoimintaa. Otsolan kansalaisopistolla on lasten- ja nuorten kuvataidekoulutoimintaa Noormarkun yhtenäiskoulun tiloissa. Noormarkun Taitokeskuksessa Otsolan kansalaisopisto järjestää lasten- ja nuorten perusopetuksen käsityökurssitoimintaa. Porin seudun kansalaisopisto järjestää myös erilaista toimintaa kylien alueella.

Musiikki

Noormarkun ja Finpyyn kylillä on runsaasti mahdollisuuksia musiikin harrastamiseen.

Noormarkun Torvisoittokunta ry. on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut soittokunta. Soittokunta kouluttaa uusia musiikista kiinnostuneita nuoria soittokuntaansa.

1984 perustettu Noormarkun mieslaulajat ry. jatkaa laulamista laulu- ja soitinryhmänä. Lisäksi Rentoa laulua Noormarkussa -lauluryhmä, eläkeyhdistyksen NOEL-kuoro sekäKaharin laulajat jatkavat sekakuorona nimellä Nokun laulu.

Hiihtoladut ja kuntoradat

Hiihtolatuja on Kirkkokallion, Torpankorven ja Näsin maastossa. Niistä on pidetty hyvä huoli aina, kun vaan lunta saadaan.

Valaistuja kuntoratoja on Kirkkokalliolla ja Näsillä.

Uimarannat

Noormarkussa on yksi kaupungin ylläpitämä uimaranta keskusurheilukentän vieressä. Siellä toimii myös aktiivisesti Noormarkun avantouimarit, jotka ylläpitävät oman alueensa rantaa ja saunatilaa. Muuan muassa rautatiesillan kohdalla voi uittaa koiria.

Urheilukentät

Keskusurheilukentällä sijaitsee nurmikenttä. Kankaan koululla on nurmikenttä sekä lähiliikuntapaikka. Yhtenäiskoulun alueella sijaitsee lähiliikunta- ja monitoimikenttä, parkour- ja skeittipaikka, monitoimikaukalo sekä neljän korin frisbeegolfrata. Noormarkun Koitto ja Noormarkun Nopsa harjoittavat säännöllisesti nuoriso- ja kilpailutoimintaa. Kenttien hoito on hyvällä tasolla.

Retkeilyreitti ja Noormarkunjoki

Monipuoliseen luontoon pääsee tutustumaan myös patikoimalla Noormarkun retkeilyreitillä, jolle pääsee lähes kylän keskustasta. Retkeilyreitti myötäilee Noormarkun jokea, joka on erityisesti melojien suosiossa.

Retkeilyreitti on suosittu patikointikohde. Reitillä on tehty paljon huolto- ja kunnostustöitä. https://noormarkun-finpyyn-kylayhdistys.cms.webnode.fi/retkeilyreitti/

Nähtävyydet

Villa Mairea

Vuonna 1939 valmistunut Villa Mairea on arkkitehti Alvar Aallon piirtämä rakennus. Modernismia edustava rakennus on yksi tyylilajinsa onnistuneimmista luomuksista ja lukeutuu Aallon tunnetuimpiin teoksiin. Villa Mairea on todellinen kokonaistaideteos ja maailman arkkitehtien pyhiinvaelluskohde.

Kotiseutumuseo Kahari

Noormarkun Kotiseutuyhdistys on toiminut vuodesta 1955 lähtien. Sen kaunis ja idyllinen tyyssija on kotiseutumuseo Kahari aivan Noormarkun keskustassa. Noormarkun kotiseutumuseo tarjoaa tilat myös pienimuotoisille juhlille ja kokouksille. Se on pystytetty entisen Uotin tilalle.

Noormarkun kirkko

Vanhimpia nähtävyyksiä on vuonna 1757 pystytetty kellotapuli ja sen edustalta kirkon aulaan siirretty vaivaisukko, joka on noormarkkulaisen Pauli Österlundin käsialaa. Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1933 A. Ahlström Osakeyhtiön huomattavalla rahallisella tuella. Kirkon harvinainen alttaritaulu on Lennart Segerstrålen vuonna 1957 maalaama fresko.

Kulttuuritalo Myllykartano

Taidokas, eri väristen ja kokoisten kiviryhmittymin työstetty Osuusmeijeri rakennettiin Noormarkun joen rantaan v. 1907. Noormarkun kirkon v. 1918 pääsiäisyön tuhopolton jälkeen kivirakennus toimi kirkkona vv. 1921 - 1933, sen jälkeen urheilutalona ja vuonna 1981 peruskorjauksen jälkeen nuorisotalona. Nuorisotilat siirtyivät korjattuun, Finpyyntie 18 sijaitsevaan urheilutaloon vuonna 2010.

Nykyisin talo on monenlaisessa kulttuurin, urheilun ja huollon käytössä. Vuonna 2007 perustettu Noormarkun Taide- ja kulttuuriyhdistys MyllyKONSTi ry järjestää näyttelyjä Myllykartanossa. Lisäksi NoKun näyttämö harjoittelee ja esiintyy siellä.

Myllykoski

Myllykoski on kuvatuimpia kohteita ja se on myös nykyisin valaistu. Kosken partaalla, saaressa on pieni huvimaja, jonka kunnostamista ja alueen siistimisestä on kyläyhdistys huolehtinut omalla kustannuksellaan.

Makkarakoski

Makkarakoskessa sijaitseva voimalaitos on vuonna 1914 valmistunut voimalaitos, joka kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Noormarkun ruukkialueeseen. Voimalaitoksen omistaa myös sen rakentanut A. Ahlström Osakeyhtiö. Makkarakosken voimalaitos on Suomen vanhimpia toimivia voimalaitoksia. Voimalaitokseen (Talvikki) lisättiin toinen turbiini 2013 ja samalla koskeen rakennettiin kalaportaat.

Toistuvat tapahtumat:

Noormarkun markkinat

Noormarkun yrittäjien järjestämät Noormarkun markkinat toistuvat vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna samaan aikaan Porin silakkamarkkinoiden aikaan.

Mairen päivät 1.8.

Kotiseutuyhdistys järjestää vuosittain Mairen päivän 1.8.

Yhteisöllisyys ja turvallisuus

Paremman ja turvallisemman tulevaisuuden kehittäminen on kylätoiminnan perusajatus.

Aktiivisesta tiedottamisesta on huolehdittava. Digitaalinen tiedottaminen on nykypäivää perinteistä tiedottamista unohtamatta. Kyläyhdistyksen sivuille rakennetaan idealaatikko.

Harrastus ja vapaa-aika

Kylän harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat erinomaiset. Tiloja ja mahdollisuuksia löytyy vapaa-ajan toimintaan. Lisämahdollisuuksia harrastuksiin ja vapaa-aikaan löytyy Porin keskustasta ja lähikyliltä.

Arjen turvallisuus

Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut ja hyvin suunniteltu liikenneympäristö. Avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan lisää turvallisuuden tunnetta.

Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja muut toimeentulovaikeudet lisäävät yksilöiden ja perheiden ongelmia. Toimivat peruspalvelut, pelastus-, ensihoito- ja poliisitoimi kylien alueella on turvattava. Kylien asukastupatoiminnalla voidaan parantaa sosiaalista verkostoa, yksilön ja perheiden selviytymistä arjesta. Kirjaston palvelut, nuorisokahvila, senioritapaamiset ja maksuttomat harrastusmahdollisuudet lisäävät arjen osallistumismahdollisuuksia.

Kotitapaturmien ehkäisyssä parhaisiin tuloksiin päästään varmistamalla vanhusten kodin esteettömyys ja turvallisuus. Iäkkäiden ja yksin asuvien sosiaalisia verkostoja kehitetään.

Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin, kuten myrskyyn, tulvaan tai pidempään sähkökatkoon. Suuronnettomuus voi syntyä esim. vakavasta liikenne- tai vaarallisten aineiden kuljetusonnettomuudesta. Luonnonmullistuksista aiheutuviin sähkö- ja vesikatkoihin sekä tulviin on syytä varautua. Turvallisuuteen vaikuttaminen edellyttää yhä useammin yhteistyötä viranomaisten, virkamiesten, kuntapäättäjien, kolmannen sektorin sekä kyläläisten kesken. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kylän palo- ja pelastustoimesta saisi tinkiä. Poliisin toivotaan valvonnan lisäksi hyvä kiertää puhumassa päiväkodeissa, kouluissa ja vanhempainilloissa.

Liikenneturvallisuus

Ympyrät, hidasteet ja kevyen liikenteen väylät parantavat liikenneturvallisuutta oleellisesti. Liikenneturvallisuutta vaarantavista paikoista ilmoitetaan ja tehdään korjauspyyntöjä kaupungille (auraukset, liukkauden torjunta, tiekorjaukset). Oman nopeudennäyttötaulun hankkiminen ja kierrättäminen sekä automaattisen nopeusvalvonnan saaminen kriittisiin kohtiin vähentäisivät ylinopeuksia. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen uusille asuinalueille ja Ruosniemeen parantaisivat kevyen liikenteen turvallisuutta.

"Jos olet muuttamassa Satakuntaan, niin muuta sen pääkaupunkiin - Poriin ja asumaan Noormarkkuun" (Antti Koskinen, Noormarkun Noomi)